Muut

kuvauskohteemme muut

Magneettikuvaus kohteet: rinnat, prostata (eturauhanen), lantio (pelvimetria eli lantion sisämittojen tutkimus).

Keskustele lääkärisi kanssa magneettikuvauksen tarpeesta ja mahdollisuuksista. Myös me vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

Rintojen magneettikuvaus

Ensisijainen tutkimusmenetelmä rintojen tutkimuksessa on mammografia ja sen yhteydessä tehtävä ultraäänitutkimus. Rinnat voidaan tutkia magneettikuvauksen avulla, jos mammografian tai rintojen ultraäänitutkimuksen avulla ei päästä riittävän tarkkaan tulokseen tai menetelmiä ei suositella käytettäväksi.

Rintojen magneettikuvaus on paras suorittaa kuukautiskierron alkupuoliskolla. Jos potilaalla on hormonikierukka, ei kuvausajankohdalla ole merkitystä. Kiireellisissä tapauksissa kuvaus tehdään mahdollisimman pian kuukautiskierrosta välittämättä.

Kuvauksen aikana laskimoon ruiskutetaan varjoainetta.

Tilanteita, jolloin rintojen magneettikuvaus on suositeltava tutkimusmenetelmä:

  • Hyvin tiivis sidekudosta sisältävä rintarauhaskudos (tiiviit fibroadenoottiset rinnat) vaikeuttaa mammografian tulkintaa ja tekee tutkimuksesta epämiellyttävän. Mammografian luotettavuus on tällöin hyvin alhainen.
  • Nuoret alle 35-vuotiaat, joilla on positiivinen sukurasite ja BRCA1 tai BRCA2 geenimutaatio tai sen epäily. Rintojen lisääntyneen sädeherkkyyden takia mammografiaa ei suositella. Lisäksi nuoren henkilön tiiviit rinnat ovat mammografiassa sellaiset, että poikkeavien muutosten toteaminen on vaikeaa.
  • Nuoret naiset, joilla on teini-iässä annettu rintakehän sädehoito, esimerkiksi Hodgkinin taudin sairastaneet. Rintojen lisääntyneen sädeherkkyyden takia mammografiaa ei suositella. Lisäksi nuoren henkilön tiiviit rinnat ovat mammografiassa sellaiset, että poikkeavien muutosten toteaminen on vaikeaa.
  • Rintojen magneettikuvaus on luotettava tapa tutkia sellaisten potilaiden rintoja, joille on tehty rintarekonstruktio. Mammografiassa proteesi peittää ison osan rauhaskudosta ja pelkkä ultraääni ei ole riittävä. Magneetissa nähdään koko rauhaskudos hyvin ja lisäksi nähdään mahdollinen silikoniproteesin vaurioituminen.
  • Rintasyöpäleikkaukseen menossa olevilla potilailla on tärkeä tutkia rinnat, jotta leikkauksen laajuus voidaan suunnitella etukäteen.
    Magneettikuvauksella nähdään mammografiaa paremmin
    -  kasvaimen laajuus
    -  saman rinnan tai toisen rinnan monta kasvainta, tai samanaikainen DCIS (duktaalinen carsinoma in situ). Mammografiassa pienet kasvaimet ja DCIS jäävät usein huomaamatta.
  • Potilaat, joilla on aikaisemmin operoitu rintasyöpä ja on kliinisesti epäily tuumoriresidiivistä. Magneettikuvaus pystyy mammografiaa tai ultraääntä paremmin erottamaan onko kyseessä arpikudos vai tuumorikudos.
  • Potilaat, joilla on rintasyöpämetastaasi (etäpesäke kainalo, aivot, luusto), mutta primaarituumori (alkuperäinen kasvain) ei näy mammografiassa eikä ultraäänessä. Syynä voi olla esimerkiksi tiivis rauhasrakenne, jolloin magneettikuvauksella alkuperäinen kasvain voidaan useimmissa tapauksissa löytää.

Onko lantiosi riittävän väljä syntyvälle lapselle?

  • Oletko hyvin kapealantioinen?
  • Oletko lyhyt?
  • Onko syntyvä lapsesi isokokoinen?
  • Onko syntyvä lapsesi perätilassa?

Noin viidellä prosentilla synnyttäjistä gynekologi joutuu miettimään sitä, onko lantio riittävän väljä syntyvälle lapselle. Naisen lantion sisämitat voivat olla rakenteeltaan ahtaat tai lapsi isokokoinen. Lantion sisämitat tutkitaan pelvimetrian avulla. Perinteinen pelvimetria tehdään röntgentutkimuksena. Röntgenpelvimetriassa käytetään luonnollisesti röntgensäteitä, joten syntymättömän lapsen herkät kehittyvät rakenteet saavat röntgensäteilyä. Myös odottava äiti altistuu röntgensäteille.

Magneettipelvimetria on turvallinen vaihtoehto röntgenkuvaukselle:

  • Kyseessä on nopea tutkimus, jossa ei käytetä säteilyä.
  • Tutkimus on tutkittavalle vaivaton.
  • Lantion sisämitat pystytään mittaamaan kuvista röntgenpelvimetriaa tarkemmin.