Vartalon alue

Magneettikuvaus kohteet: sappi- ja haimatiehyet, ylävatsa, alavatsa, vatsa, munuaiset ja virtsatiet, pleura (keuhkopussi), mediastinum (keuhkojen välinen sidekudostila, jossa sijaitsevat kaikki rintaontelon elimet keuhkoja ja keuhkopusseja lukuun ottamatta).

Keskustele lääkärisi kanssa magneettikuvauksen tarpeesta ja mahdollisuuksista. Myös me vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

Onko sinulla ylävatsakipuja?

Vika saattaa olla maksassa, sappirakossa, sappiteissä, haimassa, munuaisissa, mahalaukussa tai pohjukaissuolessa.

Magneettikuvaus 1.5 T laitteella mahdollistaa muita kuvausmenetelmiä tarkemman maksan, sappirakon, haiman ja munuaisten sairaustilojen selvittämisen. Mahalaukun ja pohjukaissuolen tila selvitetään parhaiten gastroskopialla, tähystyksellä.

Maksassa ja munuaisissa on sekä hyvänlaatuisia että pahanlaatuisia kasvaimia. Kasvainten luonteen arvioinnissa on magneettikuvaus muita menetelmiä tarkempi. Magneettikuvauksella nähdään pienetkin muutokset ja saadaan tarkka käsitys muutosten määrästä.

Haima on vaikea tutkia ultraäänellä, tietokonetomografia- ja magneettikuvaus ovat hyviä menetelmiä haimamuutosten toteamisessa - tarkka käsitys mahdollisten haimamuutosten suhteesta muihin elimiin saadaan magneettikuvauksessa.

Sappirakko ja sappikivet nähdään hyvin ultraäänellä, mutta sappiteiden kaventumat tai sappiteiden kivet eivät erotu ultraäänellä tutkittaessa hyvin. Sappiteiden tutkimuksessa käytetään ERCP (mahalaukkutähystyksen avulla tehtävää sappiteiden varjoainekuvausta) tai MRCP:tä (magneetticholangiografia).

Magneetticholangiografialla saadaan sappitiehyistä tarkka käsitys, ja lisäksi tutkimus on potilaalle miellyttävä ja vaivaton, koska siinä ei käytetä varjoainetta. Gastroenterologit (vatsan sairauksia tutkivat lääkärit) ovat todenneet tämän menetelmän hyväksi avuksi vatsakipujen ja keltaisuuden selvittelyssä ja hoitosuunnitelmien tekemisessä.